Työnohjaus on vaikea sana, eikä oikein kuvaa sitä, mitä tapaamisissa tapahtuu. Työnohjaus ei tarkoita, että neuvoisin miten työtä tulee tehdä, tai ohjaisin jotenkin työpöydän vieressä.

Sen sijaan työnohjaus tarjoaa työyhteisölle rauhallisen ja luottamuksellisen tilan pysähtyä oman työn äärelle koulutetun ja kokeneen työnohjaajan kanssa.

Se auttaa jäsentämään kuormittavia tilanteita, parantamaan vuorovaikutusta ja vahvistamaan työhyvinvointia. Työnohjauksessa puretaan ja tarkastellaan työstä kumpuavia tunteita. Työnohjaus ei ole terapiaa, mutta sillä on usein terapeuttisia vaikutuksia.

Työnohjauksessa voidaan käsitellä esimerkiksi tiimin ristiriitoja, työn kuormitusta, muutostilanteita tai työyhteisöä koskettavia vaikeita kokemuksia. Kun työyhteisö voi paremmin, se näkyy myös työn sujuvuudessa.

Työnohjauksessa ohjaan yksilöitä, työpareja, tiimejä ja työyhteisöjä työtehtävistä, rooleista ja toimialasta riippumatta.

Minulla on palveluntuottajasopimukset mm. Länsi-uudenmaan hyvinvointialueen, Kirkkonummen kunnan, Koulutuskuntayhtymä Riverian ja Hiiden omaishoitajien kanssa.

Mitä työnohjaus on?

Työnohjaus on tavoitteellista ja luottamuksellista työskentelyä, jossa tarkastellaan työhön liittyviä tilanteita yhdessä työnohjaajan kanssa.

Joskus käsiteltävä asia on yksittäinen kohtaaminen esimerkiksi asiakkaan, potilaan tai kollegan kanssa, joka on jäänyt vaivaamaan. Toisinaan taas pohditaan työn rajoja, omaa roolia tiimissä tai sitä, miksi työ kuormittaa enemmän kuin ennen, ja mitä sille oikein voisi tehdä.

Työyhteisöissä työnohjaus auttaa usein purkamaan ristiriitoja, selkeyttämään vastuita ja löytämään tapoja tehdä yhteistyötä sujuvammin. Kun asioita pysähdytään tutkimaan yhdessä, syntyy usein uusia oivalluksia ja päästään eteen päin kohti työn virtaavuutta.

Työnohjaus ei ole pelkkää ongelmien ratkomista. Se on myös mahdollisuus kehittää työtä ja vahvistaa sitä, mikä jo toimii. Joskus se toimivakin pääsee hukkumaan muutosten tai arjen keskellä.

Tapaamisissa voidaan purkaa kuormittavia tilanteita, pohtia hankalia vuorovaikutustilanteita tai tarkastella työn rakenteita ja toimintatapoja. Joskus joku tuo ohjaukseen yksittäisen tilanteen, joka on jäänyt vaivaamaan. Toisinaan tarkastellaan laajemmin työyhteisön toimintaa, työn tavoitteita, rakenteita tai sitä, mikä työssä kuormittaa ja mikä kannattelee. Keskustelun avulla sanoitetaan kokemuksia, etsitään uusia näkökulmia ja mietitään yhdessä, miten arjen tilanteissa voisi toimia jatkossa.

Kun tiimi, ryhmä tai työyhteisö tulee kuulluksi ja saa tilaa pysähtyä työn äärelle, moni asia alkaa usein selkiytyä. Ihmisillä on valtavasti omaan työhön liittyvää viisautta ja kyvykkyyttä ajatella ja huomata.

Työnohjauksessa keskeistä on kuulla kaikkia. Tapaamisissa myös jokaisen asia on tärkeä.

Kun työyhteisössä on ristiriitoja tai kuormitus kasvaa?

Usein työnohjausta aletaan pohtia silloin, kun työyhteisössä on jo ristiriitoja tai kuormitus on kasvanut pitkään. Silti monet tilanteet näkyvät jo paljon aikaisemmin pieninä merkkeinä arjessa.

Ehkä tunnistat itsestäsi tai työyhteisöstäsi jotakin tällaista:

• keskustelut kärjistyvät helposti tai samoihin asioihin palataan yhä uudelleen
• ilmapiiri kiristyy ja luottamus heikkenee
• joku vetäytyy tai hiljenee, toinen puolestaan turhautuu ääneen
• työn ilo vähenee ja väsymys lisääntyy
• pienetkin asiat alkavat tuntua raskailta

Joskus muutoksen huomaa myös omassa olossa. Työpäivän jälkeen on tavallista väsyneempi, ajatukset jäävät pyörimään työasioissa tai työyhteisön tilanteet alkavat kuormittaa mieltä yhä enemmän. Työpäivän aikana ja jälkeen voi löytää itsestään vihaa, turhautumista, ärtymystä, kyynisyyttä, väsymystä ja muita negatiivisia tunteita.

Työnohjaus voi olla tehokkainta ja hyöhyödyllisintä jo tässä vaiheessa. Kun asioita pysähdytään tutkimaan yhdessä ajoissa, moni solmu ehtii avautua ennen kuin tilanne ehtii kriisiytyä.

Tarjoan työnohjausta työyhteisöille, tiimeille, esihenkilöille ja työntekijöille silloin, kun työyhteisössä tarvitaan tukea vuorovaikutukseen, työn kuormitukseen tai työn kehittämiseen.

Työnohjaus tukee työhyvinvointia ja työn sujuvuutta

Työnohjaus nähdään joskus organisaatiossa kuluna, mutta todellisuudessa se on usein investointi työyhteisön hyvinvointiin ja toimivuuteen.

Työnohjausta käytetään monilla aloilla tukemaan työntekijöiden jaksamista ja työn laatua. Tutkimusten mukaan työnohjaus voi lisätä työssä koettua merkityksellisyyttä, parantaa vuorovaikutusta työyhteisössä ja auttaa käsittelemään kuormittavia tilanteita ennen kuin ne kasaantuvat. Kun työtä tarkastellaan yhdessä ulkopuolisen ohjaajan kanssa, monet asiat tulevat näkyväksi uudella tavalla. Tämä auttaa usein sekä yksilöä että koko työyhteisöä toimimaan selkeämmin ja kestävämmällä tavalla.

Kun työyhteisön vuorovaikutus paranee ja kuormittavia tilanteita voidaan käsitellä yhdessä, se näkyy esimerkiksi

• työn sujuvuudessa
• työilmapiirissä
• työssä jaksamisessa
• yhteistyössä
• työhyvinvoinnissa

Työnohjaus tarjoaa työyhteisölle mahdollisuuden pysähtyä hetkeksi työn äärelle ja nähdä asioita hieman uudesta näkökulmasta.

Lopulta työtä eivät tee taulukkolaskelmat, eivätkä hienolta kuulostavat strategiat. Sen tekevät ihmiset. Tiedetään, että mm. työn merkityksellisyyden kokemus, autonomia ja oma kyvykkyyden kokemus vaikuttavat paljon työntekoon. Tällaisiin asioihin työnohjauksella voidaan vaikuttaa.

Työskentelytapani työnohjaajana

Työnohjaajalla on kolme roolia. Ensimmäisenä on kuuntelijan ja ymmärtäjän rooli, toisena luotaajan rooli ja kolmantena toiminnan aktivoijan rooli.

Työskentelytapani on dialoginen, rauhallinen ja arvostava. Tavoitteeni on luoda tila, jossa ihmiset voivat puhua työstään avoimesti ja turvallisesti.

Luotaajana työnohjaaja kysyy aktiivisesti, auttaa huomaamaan uusia näkökulmia, haastaa ajattelua ja kiteyttää ja täsmentää jo kuultua. Ajattelen, että työnohjaajan tehtävä on tuoda keskusteluun mukaan myös uutta, tutkittua tai kokemuksellista tietoa silloin, kun se on merkityksellistä prosessille. Ohjaaja pitää keskustelun liikkeessä ja aiheessa.

Työnohjauksessa ei etsitä syyllisiä, vaan pyritään ymmärtämään tilanteita ja löytämään uusia näkökulmia.

Joskus keskustelu etenee hyvin käytännönläheisesti työn arjen kysymyksistä. Toisinaan taas pysähdymme tutkimaan sitä, mitä työ meissä herättää.

Moni huomaa, että jo pelkkä mahdollisuus pysähtyä yhdessä työn äärelle helpottaa kuormitusta.

Toiminnan aktivoimiseksi työnohjauksessa annetaan usein ”läksyjä”, jotka voivat olla vaikkapa tiettyjen tilanteiden tai omien reaktioiden havainnointia, uusien asioiden käynnistämistä tai eri tavoin työn rakenteisiin, työtapoihin tai toimintoihin vaikuttamista. Vasta teot muuttavat sanat todeksi.

Työnohjaus ei ole terapiaa, mutta se lisää väistämättä itsetuntemusta, keventää kuormitusta ja vahvistaa ammatillista toimijuutta. Työotteeni on dialoginen ja arvostava. Pysähdymme jäsentämään kokemuksia, tunnistamaan voimavaroja ja löytämään uusia näkökulmia.

Tarvittaessa voidaan tehdä myös luonnossa. Monelle liikkuminen ja keskustelu metsäpolulla tai rauhallisessa puistossa helpottaa ajatusten jäsentymistä. Luonto rauhoittaa mieltä ja auttaa pysähtymään tavalla, joka ei aina onnistu neuvotteluhuoneessa. Siksi osa asiakkaista valitsee tapaamispaikaksi lähiluonnon. Siellä keskustelu saa usein uudenlaista tilaa ja hengittävyyttä!

Lue lisää menetelmistäni

Ajattelin aina ennen, että en ole luova. En osaa enkä voi. Mutta monien, monien itse tekemieni ja toisille vetämieni harjoitusten jälkeen uskallan luvata, että nämä onnistuvat aina.

Sen sijaan, että tavoitteena olisi piirtää mäyrä tai kirahvi, saatamme aloittaa valitsemalla vain jonkin värin. Piirrämme sillä erilaista viivaa silmät kiinni musiikkia kuunnellen. Jossain kohtaa annan luvan avata silmät ja ottaa toisen värin. Esitän kysymyksiä ja kuin varkain ajatukset piirtyvät paperille. Värit, muodot ja hahmot kertovat aina jotain uutta sinulle itsellesi – sinusta itsestäsi.

Mitä erityistä luovissa menetelmissä sitten on? Ne tuottavat meille erityisiä hyötyjä, joista alla muutama, tutkimuksiin pohjautuva esimerkki.

Ilmaisun vapautuminen: Luova toiminta auttaa ilmaisemaan tunteita ja ajatuksia, joita voi olla vaikea pukea sanoiksi. Tämä voi keventää mielen kuormaa ja auttaa selkeyttämään ajatuksia.
Läsnäolon vahvistaminen: Kun keskitymme hetkeen ja tekemiseen ilman paineita lopputuloksesta, olemme paremmin läsnä. Tämä tukee tietoisuustaitoja ja vähentää stressiä.
Ilo ja leikkisyys: Suorittamisesta vapaa toiminta voi herättää iloa ja innostusta, mikä tukee myönteisiä tunteita ja yleistä hyvinvointia.
Itsetuntemus: Tekemisen aikana voi löytää uusia näkökulmia itsestä ja omasta sisäisestä maailmasta.
Yhteys itseemme: Luovuus auttaa yhdistymään omiin tarpeisiin, toiveisiin ja tunteisiin.

Luovat menetelmät lisäävät siis (työ)hyvinvointia monin tavoin. Tehdessä aivot palautuvat ja stressihormonitasot alenevat. Samalla aivot harjoittelevat myös uudenlaista tekemistä ja joustavuutta! Tiedetään myös, että aivojen rationaalisten- ja tunnealueiden yhdistäminen luovan tekemisen kautta lisää hyvinvointia ja päätöksentekokykyä.

Luovat menetelmät sopivat hyvin työtiimille tai ryhmälle vapauttamaan iloa ja energiaa, lisäämään luottamusta ja yhteenkuuluvuutta. Ne kutsuvat päästämään irti siitä, että pitäisi aina pyrkiä johonkin, saavuttaa jotakin tai suorittaa. Sellaista luovaa tekemistä meillä on usein arjessa tosi vähän.

🌿 Reflektio on työnohjauksen ydintä

Reflektio on aikuiselle keskeinen tapa oppia. Tein itse työnohjausopintojen lopputyön reflektiosta. Mika Waltari kuvaa mielestäni alla reflektiota – omien ajatusten ja tekemisen haastamista ja jatkuvaa oppimista.

"Jokin minussa, 
jokin hellittämätön ja lahjomaton minussa, 
tiukkaa ja utelee lakkaamatta, 
kuka olet, mihin pyrit, 
mitä oikeastaan tahdot elämästä?"

Mika Waltari: Mikael Hakim

Reflektio tarkoittaa kehää, joka 1) alkaa jostain omasta kokemuksesta tai jonkin tilanteen tietoisesta havainnoinnista. 2) Kokemukseen ja havaintoon liitetään olemassa olevaa uutta tietoa ja sitä pohditaan yhdessä muiden kanssa, jotta siihen saadaan lisää näkökulmia. 3) Pohtiminen johtaa uuden toimintatavan suunnitteluun ja kehittelyyn sekä 4) sen kokeilemiseen, josta taas seuraa 5) uusi kokemus ja näin reflektion kehä pyörähtää uudelleen käyntiin.

Tähän reflektioon, ja sen kautta oppimiseen nykyinen kiireinen ja suorituskeskeinen työelämä tarjoaa useinkin kovin niukasti aikaa ja mahdollisuuksia.

Ajattelen, että työnohjauksen merkittävin muutoksentekijä on reflektio. Se on tavoitteellisen ja tietoisen oppimisen ydinprosessi, niin sanottu metakompetenssi. Metakompetenssilla tarkoitetaan yleishyödyllistä ja monen osaamisen taustalla olevaa pohjataitoa. Muita vastaavia metataitoja ovat kommunikaatio-, tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisutaidot. (Vauhtia hidastamisesta. Hilden ym. 2014).

Reflektio on huomion kiinnittämistä siihen, miten ja miksi ajattelemme tietyllä tavalla, sekä miten ja miksi toimimme siten kuin toimimme. Reflektio tarkoittaa ja edellyttää siis pysähtymistä ja havainnointia. Nöyryyttä ja vahvuutta katsoa sitä, mitä tapahtui tai tapahtuu parhaillaan. Tähän työnohjaus tarjoaa ajan, paikan ja koulutetun ohjaajan.

Reflektointi ei aina (eikä pelkästään) ole kivaa ja helppoa. Päinvastoin. Reflektointi edellyttää epämiellyttävien tunteiden kohtaamista ja niiden kanssa pysähtymistä, painiakin. Tyypillisesti nämä tunteet ovat esimerkiksi pelkoa, häpeää, syyllisyyttä, vihaa, turhautumista ja pettymystä.

Reflektioon kuuluu eettinen ulottuvuus, koska siinä on tavallisesti kyse muutosten tavoittelusta itsessämme, toisissa ihmisissä tai järjestelmissä.

Ei-reflektiivisisessä oppimisessa omaksutaan tyypillisesti esimerkiksi ympäröivän kulttuurin tai työpaikan arvoja ja asenteita, mutta oppimisen sijaan kyse onkin sopeutumisesta.

Usein kysytyt kysymykset työnohjauksesta

Mitä työnohjaus tarkoittaa käytännössä?
Työnohjaus on ohjattua keskustelua, jossa tarkastellaan työhön liittyviä tilanteita ja kokemuksia. Sen tavoitteena on tukea työssä jaksamista, kehittää työtä ja parantaa työyhteisön vuorovaikutusta.

Kenelle työnohjaus sopii?
Työnohjaus sopii työyhteisöille, tiimeille, esihenkilöille ja työntekijöille. Se voi auttaa sekä yksittäisiä työntekijöitä että kokonaisia tiimejä.

Kuinka usein työnohjausta järjestetään?
Usein työnohjaus toteutuu esimerkiksi kerran kuukaudessa tai muutaman viikon välein. Tapaamisten määrä ja rytmi sovitaan aina työyhteisön tarpeiden mukaan.

Voiko työnohjaus auttaa ristiriidoissa työyhteisössä?
Kyllä. Työnohjaus tarjoaa turvallisen tilan käsitellä työyhteisön vuorovaikutusta ja ristiriitoja rakentavasti.

Voiko työnohjausta käyttää myös vaikeiden tilanteiden purkamiseen?
Kyllä. Työnohjauksessa voidaan käsitellä myös työyhteisöä koskettavia raskaita tilanteita, kuten kriisejä, surua tai kuolemaa työyhteisössä.

Haluaisitteko vahvistaa työyhteisönne hyvinvointia?

Jos työyhteisössänne on kuormittavia tilanteita, ristiriitoja tai tarve kehittää yhteistyötä, työnohjaus voi tarjota siihen toimivan ja turvallisen tilan.

Ota yhteyttä, niin voimme keskustella siitä, millainen työnohjaus palvelisi parhaiten juuri teidän työyhteisöänne.

Teen työnohjauksia Vihdissä, Lohjalla, Karkkilassa, Nurmijärvellä, hyvinkäällä, espoossa ja vantaalla. tapaamisia voidaan toteuttaa myös etänä.