Mitä työyhteisösi on vailla? Ei niinkään, mistä sen pitäisi päästä pois, vaan mitä se tarvitsee lisää?
Tarjoan työyhteisöille ohjelmaa tyhy-päiviin, kokouspäivien tauoille ja strategiapäiviin. Tuokiot palauttavat kehoa ja mieltä, auttavat keskittymään ja tuovat rauhallisuutta ja kepeyttäkin!
Työskentelyssäni yhdistyvät keho, mieli, vuorovaikutus – ja usein myös tavalla tai toisella luonto.
Luonto ei tarkoita tässä samoamista erämaassa.
Luonto voi olla läheinen metsä tai puisto, mutta se voi olla myös näkymä ikkunasta, valokuvia, äänimaisema tai tilaan tuomani kivet, kävyt ja oksat.
Taustalla on niin sanottu stressistä palautumisen teoria, jonka mukaan luonto auttaa kehoa rauhoittumaan nopeasti. Ja tähän riittää jopa pelkkä luontoelementti sisätilassa.
Ohjelmat voivat olla lyhyitä hengähdyshetkiä kokouspäivien lomassa tai kokonaisia työhyvinvointipäiviä. Tavoitteet ja sisältö ovat silloin vain erilaisia.
Harjoitukset ovat rauhallisia, kokemuksellisia ja helposti arkeen vietäviä. Tavoitteena on, että osallistujille syntyy tunne sopivasta levollisuudesta, selkeydestä ja uudesta energiasta jatkaa työtä.
”Kiitos Anne, et puhunut vain omaa settiäsi, vaan otit ihanasti huomioon meidän kysymykset ja tartuit niihin. Olet rauhoittava ja vaikuttava esiintyjä.” -Anu-
Tulen Vihdistä, ja teen ohjauksia mm. Lohjalla, Helsingissä, Vantaalla, Hyvinkäällä, Nurmijärvellä, Karkkilassa, Espoossa, Hämeenlinnassa ja Tampereella. Eli sujuvasti ympäri Uuttamaata ja vähän muuallakin. Jos tarpeesi on kauempana, kysy rohkeasti – pieni reissu avartaa aina!
Palauttavat tauot kokouksiin ja strategiapäiviin
Olet varmasti kokenut monet kerrat, miten keskittyminen herpaantuu pitkien kokouspäivien aikana? Aivot ei vaan enää jaksa ajatella tai tuottaa luovia ideoita.
Pitkän yhtäjaksoisen keskittymisen aikana aivot tekevät paljon työtä. Erityisesti otsalohko, joka vastaa ajattelusta, päätöksenteosta ja ongelmanratkaisusta, kuormittuu. Itsekin sanon välillä, että ”ajattelen niin, että aivot natisee”! Samalla käytämme aivojen energiavarastoja jatkuvasti ja hermoverkot, jotka ylläpitävät tarkkaavaisuutta, alkavat väsyä. Ja kun ne väsyvät, ajattelu hidastuu, keskittyminen herpaantuu ja ideointi tuntuu kitkaiselta pakolta.
Kun pysähdymme ja pidämme tauon, kehossa tapahtuu nopeasti muutoksia hyvään suuntaan. Hengitys rauhoittuu, verenkierto vilkastuu ja aivot saavat jälleen enemmän happea ja energiaa käyttöönsä. Hermoston kuormittunut tila alkaa tasapainottua, ja samalla ajattelusta vastaavat aivoalueet pääsevät ikään kuin vapaalle, rullaamaan hetkeksi. Tätä voidaan edistää helpoilla harjoituksilla.
Lyhytkin tauko voi siis tehdä yllättävän paljon! Jo muutaman minuutin tietoinen pysähtyminen, pieni liike tai rauhallinen hengitys auttaa palauttamaan vireystilaa. Kun tauon aikana tekee jotakin aivan muuta, ajattelu kirkastuu usein uudella tavalla. Silloin osallistujien on helpompi jatkaa keskustelua, tehdä päätöksiä ja löytää luovia ideoita vielä hetki.
Ohjaan 30–90 minuutin mittaisia palauttavia tuokioita esimerkiksi
- strategiapäivien väliin
- koulutuspäivien tauoille
- seminaarien ohjelmaan
- kokouspäivän alkuun tai loppuun
Tuokioissa voidaan tehdä esimerkiksi
- hengitys- ja läsnäoloharjoituksia
- kehoa avaavia ja rauhoittavia liikkeitä
- lyhyitä reflektioharjoituksia
- keskittymistä palauttavia harjoituksia
Sen tuntee mielessä ja kehossa, miten ajatus kirkastuu, keho ei ole enää niin turta ja työskentely jatkuu keskittyneemmin. Työpäivän lopussa pidetty tuokio taas palauttaa osallistujat kotiin levollisemmalla ja toimintakykyisemmällä ololla!
Keholliset tyhy-päivät ja palautumisen taidot
Tyhy-päivä voi olla rauhallinen, maadoittava ja voimaa palauttava kokemus. Päivän tavoitteena voi olla esimerkiksi lisätä palautumista ja levollisuutta, työssäjaksamista, yhteyttä omaan kehoon ja mieleen tai kehittää työyhteisön vuorovaikutusta.
Koska keho ja mieli ovat meissä yhtä, kehollisilla harjoituksilla vaikutetaan suoraan myös hermoston toimintaan. Kun hengitys rauhoittuu, liike pehmenee ja huomio siirtyy hetkeksi pois suorittamisesta, aktivoituu elimistön palautumisjärjestelmä. Tärkeä rooli on niin sanotulla vagushermolla, joka välittää keholle viestin turvallisuudesta. Sen aktivoituminen rauhoittaa sykettä, tasaa hengitystä ja auttaa kehoa siirtymään kuormituksesta kohti tasapainoa. Sisällytän päivään mielelläni myös keveyttä ja iloa!
Kehon kautta tavoitamme usein myös asioita, joita pelkkä analyyttinen ajattelu ei tavoita. Kehon kautta voimme siis vaikuttaa mieleen monin tavoin.
Kehollisissa harjoituksissa ei tarvitse osata mitään eikä avautua henkilökohtaisista asioista. Riittää, että pysähdymme hetkeksi tutkimaan ja kuuntelemaan sitä, mitä meissä jo on.
Työhyvinvointipäivien teemoja voivat olla esimerkiksi
Hengitys ja rentoutuminen
keinoja säädellä omaa vireystilaa ja vaikuttaa palautumiseen
Juurtuminen ja vakaus
kehollisia harjoituksia, jotka vahvistavat läsnäoloa ja keskittymistä
Palautumisen taidot työelämässä
miksi kuormitumme ja miten palautumista voi tukea arjessa
Myötätunto työssä
miten suhtaudumme itseemme ja toisiimme kuormittavissa tilanteissa
Luontoyhteys työhyvinvoinnin tukena
rauhallisia Metsämieli-tyyppisiä harjoituksia luonnossa
Luontopäivät työyhteisöille
Luonto rauhoittaa hermostoa, kirkastaa ajattelua ja auttaa palautumaan kuormituksesta. Meidän on helpompi olla yhdessä luonnossa, se tasa-arvoistaa ihmisiä ja lisää tutkitusti myönteistä ajattelua. Siksi työhyvinvointipäivä tai sen osa kannattaa toteuttaa luonnossa, jos paikka ja aikataulu sen sallivat.
Luontotyhy-päivissä voidaan esimerkiksi
- tehdä Metsämieli-harjoituksia moniin erilaisiin tavoitteisiin
- pysähtyä aistimaan luontoa ohjatulla, tietoisella tavalla
- keskustella työstä tai ihan muista aiheista kävellen
- antaa mielelle ja keholle tilaa levätä luonnon ikiaikaisuuden keskellä
Luonnossa oleminen tai syöminen tuo työpäivään usein uudenlaista rauhaa ja avoimuutta.
Luontohyvinvoinnista löydät lisää tietoa ja ohjelmaa täältä.
Koulutukset työyhteisöille
Pidän työyhteisöille koulutuksia työhyvinvoinnin, vuorovaikutuksen ja palautumisen teemoista. Koulutuksissa yhdistyvät sopiva annos teoriaa, keskustelu ja kokemukselliset tai näkökulmia avaavat harjoitukset.
Useimmat koulutukseni ovat valmentavia. Pelkän luennon pidän vain erityisestä toiveesta. Tutkimus oppimisesta osoittaa, että ihminen omaksuu uusia näkökulmia parhaiten silloin, kun hän saa pysähtyä pohtimaan, reflektoimaan ja soveltamaan kuulemaansa omaan työhönsä tai elämäänsä. Kun ajatuksia käsitellään yhdessä ja niitä kokeillaan tai tutkitaan eri tavoin, oppiminen siirtyy helpommin myös arjen toiminnaksi työpaikalla.
Valmentavat ja kokemukselliset harjoitukset auttavat osallistujia huomaamaan omia toimintatapojaan, laajentamaan näkökulmia ja löytämään uusia keinoja toimia työssä. Samalla ne voivat vahvistaa työyhteisön keskinäistä ymmärrystä ja vuorovaikutusta.
Aiheita voivat olla esimerkiksi
- Ratkaisukeskeinen palautumisvalmennus
- Myötätunto ja psykologinen turvallisuus työyhteisön tukena
- Arvostus ja hyvä kohtaaminen työssä – sanoista käytännön tekoihin
- Mitä psykologinen pääoma tarkoittaa työssä – toiveikkuus, sinnikkyys ja kyvykkyys
- työn ja tunteiden rajat
- Pysähtyminen ja reflektio työyhteisön voimavarana
Koulutukset voidaan toteuttaa erillisinä tilaisuuksina tai osana työhyvinvointipäivää.
Työskentelytapani
Työskentelyssäni yhdistyvät työnohjaajan, lyhytterapeutin ja kehollisen ohjauksen näkökulmat. Tärkeää on turvallinen ja rauhallinen ilmapiiri, jossa jokainen voi osallistua omalla tavallaan.
Harjoitukset ovat yksinkertaisia ja helposti lähestyttäviä. Tarkoitus ei ole suorittaa, vaan pysähtyä hetkeksi oman kehon, mielen ja ajattelun äärelle. Koska olen itse rauhallinen ja vahvasti läsnä, peilaan samaa myös osallistujiin.
Moni kertoo tilaisuuksien jälkeen kokevansa olon
- rauhallisemmaksi ja levollisemmaksi
- keskittyneemmäksi ja tietoisemmaksi
- selkeämmäksi
Ohjelmat voidaan räätälöidä työyhteisön tarpeiden mukaan.
Esimerkiksi:
- 30-90 min palauttava tauko kokouspäivään
- 1–2 h työhyvinvoinnin tuokio
- puolen päivän työpaja
- koko päivän tyhy-päivä
Ennemmin kuin suorittamista, tuokiot ovat sallimista ja uteliasta tutkiskelua!
Esimerkkejä tauoista ja tyhy-päivistä
On paljon työhyvinvointiin ja palautumiseen liittyviä hetkiä, joita voimme tehdä tarvittaessa etänä! Lähitilaisuuksia pidän Vihdissä, Lohjalla, Karkkilassa, Hyvinkäällä, Lohjalla, Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Hämeenlinnassa ja Tampereella.
Palauttava hetki keholle ja mielelle
Hengähdystauko työpäivään
Kesto: 45–60 min
Sopii: kokouspäiviin, strategiapäiviin, koulutusten väliin, tyhy-päivän alkuun tai loppuun
Työpäivä täyttyy usein ajattelusta, keskusteluista ja päätöksistä. Keholla ei aina ole mahdollisuutta pysähtyä ja hermosto jää helposti ylivirittyneeseen tilaan.
Hengähdystauko työpäivään on rauhallinen ja palauttava tuokio, jossa pysähdytään hetkeksi oman kehon ja hengityksen äärelle. Yksinkertaiset keholliset harjoitukset auttavat rauhoittamaan hermostoa, palauttamaan keskittymistä ja tuomaan tilaa ajattelulle.
Tuokiossa voidaan tehdä esimerkiksi:
- hengitysharjoituksia, jotka rauhoittavat hermostoa
- kehoa avaavia ja rentouttavia liikkeitä
- lyhyt läsnäolo- tai keskittymisharjoitus
- hetki hiljaisuutta ja palautumista
Moni huomaa jo lyhyen pysähtymisen jälkeen, että mieli kirkastuu ja työskentely jatkuu keskittyneemmin.
Miten voisit voida paremmin?
Ratkaisukeskeinen palautumisvalmennus
Valmennuksessa yhdistyvät ratkaisukeskeinen ajattelu, keholliset harjoitukset ja lyhyet pysähtymisen hetket.
Ratkaisukeskeinen palautumisvalmennus tarjoaa hetken pysähtyä ja tarkastella omaa jaksamista uudesta näkökulmasta. Ratkaisukeskeinen näkökulma suuntaa huomion siihen, mikä jo toimii ja mistä voisit ottaa seuraavan pienen askeleen kohti parempaa jaksamista.
Tutkimme arjen tasapainoa eli sitä, mitkä asiat arjessa tukevat palautumistasi ja mitkä puolestaan vievät energiaa. Vain sinä tiedät, mistä huomaat voivasi paremmin tai mitä haluat vahvistaa. Ratkaisukeskeisen työskentelyn lisäksi osallistujat saavat konkreettisia keinoja rauhoittaa hermostoa ja vahvistaa omia voimavarojaan.
Valmennus sopii esimerkiksi työhyvinvointipäivään, kehittämispäivään tai kokouksen yhteyteen palauttavaksi ja ajatuksia herättäväksi kokonaisuudeksi.
Kesto: 1,5–2,5 h
Toteutus: valmentava, keskusteleva ja kokemuksellinen
Kuuntelenko? Arvostanko?
Harjoituksia hyvään kohtaamiseen työssä tai vapaaehtoisille
Jokaisella ihmisellä on syvä tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään.
Toisten kuuleminen, kuunteleminen ja arvostaminen luovat psykologista turvallisuutta, yhteisöllisyyttä ja syvää inhimillisyyttä työpaikoille ja vapaaehtoistyöhön.
Tässä työpajassa
- tehdään havaintoja ja harjoitellaan hyvää kuuntelemista, joka ei olekaan yksinkertaista
- havainnoidaan omia tapoja ja tottumuksia kuuntelijana
- herätellään jokaisen taitoja ja halua kohdata arvostavasti ja
- harjoitellaan itsekin.
Tässä koulutuksessa käytän tietoa ja tutkimustuloksia arvostuksen kokemisesta ja hyvän kohtaamisen rakennuspalikoista. Reflektoin myös omia kokemuksiani Mieli ry:n kriisipuhelimen vapaaehtoisena ja työnohjaajana vaikeiden asioiden parissa. Taito kuunnella tulkitsematta on hyvän dialogin kulmakivi.
Koulutus sopii työhyvinvointipäivään tai erinomaisesti vaikkapa järjestön vapaaehtoisten koulutuspäivään.
Parempi ajattelu synnyttää parempaa elämää.
– Esa Saarinen
Reflektio työyhteisön oppimisen ja kehittämisen välineenä
Reflektio on aikuiselle keskeinen tapa oppia.
Kun pysähdymme tarkastelemaan omaa toimintaa, voimme huomata uusia näkökulmia, ymmärtää toisiamme paremmin ja löytää uusia tapoja toimia.
Reflektio tarkoittaa pysähtymistä oman toiminnan, ajatusten ja kokemusten äärelle. Se ei aina ole helppoa kiireisessä työarjessa, mutta juuri siksi se on niin tärkeää. Erilaiset tilanteet tuottavat reaktioita, joista voi oppia vain reflektoimalla niitä.
Työyhteisössä reflektiosta voidaan tehdä tietoinen väline oppimiseen ja kehittämiseen. Esimerkiksi tiimin kehittämisessä, työyhteisön keskustelutilaisuudessa tai uusia toimintoja suunnitellessa reflektion mallia hyödyntävästä työskentelystä voi olla paljon hyötyä. Reflektiolla voidaan tarkastella asiaa, jokakoetaan jo toimivaksi ja sitä, jota halutaan jollain tavoin muuttaa. Samalla reflektio vahvistaa työyhteisön vuorovaikutusta ja yhteistä ymmärrystä.
Reflektiohetki sopii esimerkiksi kehittämispäivän, työpajan tai työhyvinvointipäivän osaksi.
Kesto: noin 1–2 tuntia
Myönteinen ajattelu lisää luovuutta, ongelmien ratkaisukykyä ja avartaa ajattelua. Onko tärkeämpää (työ)elämätaitoa?
Myönteisen ajattelun ja mielen joustavuuden taidoista
Miten kehittää myönteistä ajattelua, joka lisää näkökulmia, työtyytyväisyyttä ja työkykyä? Kyse on taidosta, jonka voimme oppia. Toksista positiivisuutta se ei ole!
Myönteinen mieli ei ole vain “hyvä fiilis”, vaan se vaikuttaa hyvin konkreettisesti aivoihin, kehoon ja käyttäytymiseen. Myönteinen ajattelu ja tunteet mm.
- vahvistavat immuunipuolustusta ja kehon terveyttä
- lisäävät dopamiinin ja serotoniinin eritystä, jotka tukevat keskittymistä, muistia ja luovuutta
- tukevat tunteiden säätelyä – auttaa pääsemään tasapainoon myös epämiellyttävien tunteiden jälkeen
- parantavat ihmissuhteita ja sosiaalista hyvinvointia
Mielen joustavuutta tarvitaan koko ajan muuttuvassa työelämässä ja yhtä lailla omassa arjessa, ihmissuhteissa ja elämässä. Myönteinen ajattelu ei ohita pahaa oloa, hätää, pelkoa ja ahdistusta silloin, kun olemme vastakkain vaikkapa sairauden, yt-neuvotteluiden tai läheisen kuoleman kanssa.
Sen sijaan myönteinen ajattelu auttaa selviämään vaikeuksien aikana, niiden kanssa ja vaikeuksien jälkeen. Työssä mielen joustavuus auttaa pääsemään jumeista eteen päin erilaisissa työn muutoskohdissa
Käymme läpi ihmisen ajattelun sattumanvaraisuutta, erilaisia vinoumia ja logiikkaa, jolla keho ja mieli ovat yhtä. Teemme useita pieniä, itsekseen tehtäviä harjoituksia, jotka avaavat näkökulmia. Koulutus pohjautuu mm. positiivisen psykologian ja logofilosofian teoriaan ihmismielestä.
Vain lähikoulutus. Kesto puoli päivää.
Hyvinvointia työhön ja arkeen
Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutukset sinulle!
- Tuoreimmat tutkimustulokset luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista
- Harjoituksia, jotka kutkuttelevat omaa luontosuhdettasi ja tuovat iloa koulutuspäivään
- Ihana, lempeä luontoresepti jokaiselle
Tieto luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista on lisääntynyt valtavasti koko 2000-luvun ajan. Tiedämme jo, miten luonto vaikuttaa lasten motoriikkaan, immuunipuolustukseen ja sosiaalisuuteen. Tiedämme myös, miten luonto vähentää ahdistusta ja masennusta, vähentää stressiä, lisää myönteisiä ajatuksia ja kokemusta tasa-arvosta.
Luonto helpottaa sosiaalista kanssakäymistä ja tukee liikuntaharrastuksia. Miten siis käyttää tietoisesti hyväksi tätä valtavaa terveyspankkia, joka alkaa lähes kaikilla suomalaisilla läheltä, kotimetsästä!